KAVIn kevätsarja alkaa Niagarassa tänään. Esitykset alkavat maanantaisin kello 19.15. Leimallisesti sarjan elokuvat esitetään filmiltä; koska Niagarassa on vain yksi projektori ja KAVIn cinefiilit ovat...vähän omituisia, esitetään kopiot edellisvuosien malliin kopio kerrallaan suojafilmien kera, jolloin kelan vaihtuessa kankaalla näkyy mustaa noin puolen minuutin ajan. Mutta tähänhän on Tampereella jo hyvin ehditty tottua.
Kevätsarja 2015 on elokuva-arkiston sarjaksikin poikkeuksellisen korkeatasoinen. Pääpaino on modernin elokuvan klassikoissa, etenkin amerikkalaisissa helmissä. Seuraavanlaista on tarjolla:
26.1.
Quentin Tarantino: PULP FICTION - TARINOITA VÄKIVALLASTA
(Pulp Fiction, USA 1994) suom. tekstit/svenska texter -K16- 154 min.
Vuosikymmenensä toiseksi suurenmoisin elokuvateos heti Kubrickin Eyes Wide Shutin jälkeen. Pulp Fictionin katsomaan menevä saa nauttia kuvakerronnan ja dialogin täydellisyyteen hiotusta rytmistä, moniulotteisista hahmoista loisteliaasti näyteltyinä, nerokkaasti käytetystä musiikkiraidasta, huumaavan syvissä väreissä ja tekstuureissa hehkuvasta kuvauksesta, briljanteista kamera-ajoista ja pirullisen monille tasoille lasketusta populaarikulttuurin kommentaarista. Jos tätä filmiä ei ole filmiltä nähnyt, ei tätä filmiä ole nähnyt.
2.2.
Kim Ki-Duk: SAARI
(Seom, Etelä-Korea 2000) suom. tekstit/svenska texter -K16- 90 min.
Viimevuotisella Moebiuksella ehkä viimein liian pitkälle mennyt angstinen (siis aidosti, ei mitään teinimeininkiä tässä) korealaisauteur teki kansainvälisen läpimurtonsa tällä minimalistisella art house -hitillä, jossa on saari. Elokuva on usein kaunis ja aina suggeroivan tunnelmallinen, mutta aina välillä joku nielee uistimia tai ulostaa katsojan päälle (!). Väkivalta ja seksi johdattavat perustunteiden äärelle. Huomaamatta ei silti kannata jättää erikoista huumoria, jota löytyy ohjaajan kaikista teoksista, vaikka joskus se onkin syvään haudattu. Ensimmäinen Suomeen tuotu Ki-Duk-elokuva, mutta Moebiuskaan tuskin on viimeinen.
9.2.
Akira Kurosawa: DERSU UZALA
(Neuvostoliitto 1975) -S- 140 min. HUOM! Vain englanninkielinen tekstitys / English subtitles
Tyystin ohittamaton mestariteos. Kurosawan tuotannossa riittää mistä valita oma suosikkinsa. Monet valitsevat tämän. Syystä.
16.2.
Franco Zeffirelli: KUINKA ÄKÄPUSSI KESYTETÄÄN
(The Taming of the Shrew, Italia 1967) suom. tekstit/svenska texter -S- 118 min.
Aviopari Elizabeth Taylor ja Richard Burton Shakespearen komedian kimpussa. Ohjaaja Zeffirelli teki siksi paljon teatterityötä, että hänen filmografiansa on melkoista hakkelusta. Tämä oli hänen toinen yrityksensä ja tuloksena oli heti hitti. Mutta vasta seuraavan vuoden Romeo ja Julia teki ohjaajasta nimen. Kuinka äkäpussi kesytetään sai Oscar-ehdokkuudet puvuista ja lavastuksesta (Zeffirellin erikoisalaa).
23.2.
Werner Herzog: STROSZEK
(Stroszek, Saksan liittotasavalta 1977) suom. tekstit/svenska texter -K12- 115 min.
Yksi saksalaismestarin päätöistä ja sarjan must see -osastoa. Eräs hylkiö vapautuu miljoonatta kertaa vankilasta ja hoipertelee jälleen kerran kohti elämänsyrjää päätyen uudiskotiin Amerikkaan eläkeläisen ja prostituoidun kanssa. Herzog sotkee päähenkilön ja sen esittäjän todellisuudet yhteen kvasidokumentaariseksi realismiksi: pääroolin tekevä Bruno S. ei osaa näytellä, joten hän elää rooliaan, kuten jo kerran aikaisemmin Kaspar Hauserissa. Stroszek syntyi Herzogin muutettua viime hetkellä mieltään Bruno S:n palkkaamisesta Nosferatuksi: hyvitykseksi hän kirjoitti neljässä päivässä tämän "indien", joka ei ole yhteiskunnallisessa kantaaottavuudessaan vanhentunut yhtään mihinkään. Elokuvan kuuluisa lopetus ja koko loppujakso ovat legendaarista matskua jopa tämän ohjaajan mittapuulla.
2.3.
SUOMI-ANIMAATIO 6
-K7- yht. 77 min.
Kevään erikoisuus on sikermä kotimaista animaatiolyhäriä, joka täräyttää heti kärkeen kulttiklassikko Rieku ja Raikun kaikki 12 osaa - jotka mahtuvat reiluun pariinkymmeneen minuuttiin. Niitä seuraavat kuusi muuta teosta: Iso asia, Treevil, Rytmihäiriöitä, Tango Finlandia, Syötti ja Eläimiä eläimille. Tästä on hyvä jatkaa Tampereen lyhytelokuvajuhlille.
9.3.
Walerian Borowczyk: TOHTORI JEKYLLIN NAISET
(Docteur Jekyll et les femmes, Ranska 1981) suom. tekstit/svenska texter -K18- 91 min.
Elokuva-arkiston sarjoihin kuuluu yleensä yksi teos, jonka voi unohtaa heti kättelyssä: se olisi tässä. Puolalaisella animaattorilla ja pornograafikolla on vannoutuneet ja arvovaltaiset faninsa, joten ei kannata suin päin luottaa tämän kommentaattorin mielipiteeseen siitä, että Borowczyk edustaa teennäistä ja rumaa eurotaide-elokuvaa pahimmillaan.
16.3.
Pekka Hyytiäinen: MP - MINÄ PELKÄÄN
(Suomi 1982) -K16- 83 min DCP
Borowczykin sijaan kannattaa kokeilunhaluisten suunnata täyteen tuntemattomuuteen vajonneen varhaisen findie-auteurin hitaaseen, tinkimättömän omaehtoiseen maailmaan. Vaikka se tuleekin diginä, koska alkuperäismateriaali on arveluttavassa kunnossa. Hyytiäistä on alettu kaivaa viimeisen vuoden sisällä unohduksen suosta Elokuvakerho Montaasin johdolla. Kannattaa uskoa, että siihen on syynsä. Kevään erikoisin näytös Niagarassa.
23.3.
Michael Cimino: KAURIINMETSÄSTÄJÄ
(The Deer Hunter, USA 1978) suom. tekstit/svenska texter -K16- 183 min.
Yeah. Eipä tähän kummempaa sanottavaa ole. Mene ja katso - ei tätä liian usein kankaalla näe. Se on Ciminon Kauriinmetsästäjä samassa diskurssissa kuin "se on Beatlesin Valkoinen tupla".
30.3.
Kenji Mizoguchi: UGETSU - KALPEAN KUUN TARINOITA
(Ugetsu monogatari, Japani 1953) suom. tekstit/svenska texter -K16- 96 min.
Kurosawa, Ozu ja Mizoguchi. Muut eivät mahdu mukaan tähän joukkoon. Ugetsu lienee ohjaajansa kuuluisin teos: tämän Peter von Bagh valitsi Mizoguchin noin sadan ohjaustyön joukosta kirjaansa Elämää suuremmat elokuvat. Fantasia 1500-luvun sisällissota-Japanista. Mestarillisen kuvankäsittelijän tour de force.
13.4.
David Lynch: BLUE VELVET - JA SINISEMPI OLI YÖ
(Blue Velvet, USA 1986) suom. tekstit/svenska texter -K16- 121 min.
Kevätsarjan punainen lanka värjäytyy siniseksi. Surrealistin ja armoitetun tyylitaiturin avainteos alkaa nuoren miehen löytäessä heinikosta korvan. Symbolismilta ei kannata sulkea aivojaan, ei myöhemminkään. Kankaalta voi bongata myös Dome Karukosken isän. Siinäpä apetta assosiastikoille.
20.4.
Brian De Palma: SCARFACE
(Scarface, USA 1983) suom. tekstit/svenska texter -K18- 170 min.
Ja loppuun vielä yksi legendaarinen, moderni amerikkalainen klassikko. Arpinaama on testosteroninarkkareiden hybriksessä typistynyt väkivaltaisen uhon ja poseerauksen hehkuttimeksi. Tosi asiassa kyseessä on Oliver Stonen inspiroituneesti kirjoittama eepos amerikkalaisen unelman mädännäisyydestä. De Palmaa parempaa toteuttajaa ei tälle skenaariolle voi kuvitella. Al Pacinon tulkinta Tony Montanasta on imitaattoreiden lempimatskua, mutta huvittamisenhalussaan he missaavat pointin. Maskin alla elää pelottavan uskottava psykopaatti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti